Ensimmäistä kertaa törmäsin sanaan ”poistotekstiilit”, kun Hinkkalan Helena (nyk. Käppi) saapasteli Hämeen ammattikorkeakoulun kokoushuoneeseen vuonna 2009. Helena kertoi, että tarkoittaa poistotekstiili -sanalla sellaisia rikkinäisiäkin tekstiilimateriaaleja, jotka eivät kelpaa enää esim. kirpputoreilla myytäväksi tai UFFin laatikkoon tiputettavaksi. Palaverin jälkeen on paljon vettä virrannut Loimijoessa ja poistotekstiilit on aiheena alkanut kiinnostaa useampaakin toimijaa. Tällä hetkellä eli vuonna 2016 asiasta ovat kiinnostuneet useat ammattikorkeakoulut, yliopistot sekä tutkimuslaitokset kuten VTT ja Suomen ympäristökeskus. Jopa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA:lla on oma ”Tekstiilialan kiertotalouden palveluliiketoimintamallit” –kehitysohjelma menossa.

texvex-kankaat

Hämeen ammattikorkeakoulu on ollut uranuurtajana poistotekstiilien kehittelijänä, koska saimme rikkinäisten vaatteiden hyödyntämisestä innostuneen Helena Hinkkalan töihin asiaa penkomaan vuonna 2010. Valtakunnan ensimmäinen tekstiilikierrätyksen esiselvitys valmistuikin keväällä 2011. Selvityksessä Helena kävi haastattelemassa Suomessa toimivia tekstiilimateriaalin kerääjiä ja hyödyntäjiä. Silloin huomattiin, että toimijat eivät ole kauhean hyvin verkostoituneet ja asialle pitäisikin tehdä jotain. Aloitimme verkostoitumistapaamisten sarjan ja parin vuoden aikana (2011-2012) useat sadat innostuneet olivat Forssan HAMKilla asiaa kehittelemässä.

Vuonna 2012 oltiinkin jo valmiita kokeilemaan käytännössä poistotekstiilin materiaalipankkitoimintaa. Ensimmäinen Texvex avattiin kylmänä pakkaspäivänä keväällä 2012 Humppilassa Niemisen Annen aktiivisella toiminnalla. Anne oli silloin kunnan palveluksessa ja hän oli innostunut kokeilemaan, miten kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevilta sujuu tekstiilien lajittelu. Forssassakin saatiin innostus viriteltyä ja Forssan Texvex avautui 2013 johdossaan tuttu taustavaikuttaja Helena Käppi.

texvex-pannunalunen

Texvexin toimintamallissa kuluttajat saavat tuoda kotitalouksien tekstiilimateriaalia (myös rikkinäisiä) maksutta lajiteltavaksi. Lajittelijoina toimivat kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevat työntekijät. Käytetyille kodin tekstiilille, vaatteille, kengille, laukuille, vöille jne. etsitään uutta kotia ja usein materiaalille löytyykin uusi hyödyntäjä. Käytetty tekstiili saa uuden elämän esim. uusiotuotteen raaka-aineena.

Texvexistä on saatu hyviä tuloksia. Kunnat hyötyvät, kun Texvexissä on työtä tarjolla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille. Tekstiilin lajittelussa olevat työntekijät viihtyvät, kun on jotain järkevää tekemistä, ja toisaalta ostavat asiakkaat tykkäävät materiaalien edullisista hinnoista. Maksutta materiaalia annetaan myös päiväkotien askarteluihin ja koulujen käsityötunneille.

Vuonna 2016 ollaan tilanteessa, jossa Texvex on laajentunut Forssan ja Loimaan lisäksi Turkuun työttömien yhdistyksen toiminnaksi sekä Hämeenlinnaan, jossa toimintaa pyörittää Kuurojen palvelusäätiö. Samankaltaista toimintaa on myös Nextiili-pajassa Tampereella ja Leveteks-pajassa Lempäälässä.

Hämeen ammattikorkeakoulu on edelleen kiinnostunut poistotekstiilimateriaalista. Alueelliset järkivihreät innovaatiot –hankkeen nimissä teemme erilaisia hiilineutraaleja pilottikokeiluja. Syksyllä aloitamme muun muassa tekstiilimateriaalin testaustoiminnan uudella murskaimella.  Testauksella saamme lisätietoja eri materiaalijakeiden hyödyntämisestä. Taustalla on ajatus kiertotaloudesta, jossa materiaalit kiertävät elinkaarensa aikaan mahdollisimman pitkään ennen lopullista hävittämistä.

Voit lukea lisää eri hankkeissa toteutetuista asioista www-sivuilta:

www.hamk.fi/poistari
www.hamk.fi/poistaripaja
www.syke.fi/hankkeet/texjate
www.hamk.fi/alueelliset

Forssassa 29.6.2016
Kirsi Sippola
Kehittämispäällikkö
Hämeen ammattikorkeakoulu